Varojen jäädyttäminen: näin toimit, kun asiakas on pakotelistalla

Jos asiakas on EU:n tai YK:n pakotelistalla, listatulle menevä maksu on pysäytettävä eli jäädytettävä, ja siitä on ilmoitettava Ulosottolaitokselle. Ulosottolaitos arvioi asian ja tekee tarvittaessa virallisen jäädytyspäätöksen. Listatulle ei saa myöskään toimittaa tavaraa eikä tarjota palveluja, suoraan eikä välillisesti. Varmista kuitenkin ensin, että osuma koskee juuri tätä asiakasta.

Koskeeko osuma varmasti asiakastasi?

Osuma kertoo vain, että nimi muistuttaa listalla olevaa nimeä. Vertaa osuman syntymäaikaa, kansalaisuutta, osoitetta ja tunnisteita asiakkaasi tietoihin, ja yrityksestä osoitetta ja rekisteritunnuksia. Jos tiedot täsmäävät tai et pysty sulkemaan osumaa pois, älä jatka liiketointa ennen kuin asia on selvitetty.

Katso samalla, millä listalla osuma on. Jäädyttämisvelvollisuus perustuu EU:n pakoteasetuksiin, jotka ovat Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta, ja YK:n pakotteet pannaan täytäntöön EU:n lainsäädännöllä. Yhdysvaltain OFAC:n ja Iso-Britannian pakotteet eivät Finanssivalvonnan mukaan ole Suomessa oikeudellisesti sitovia (koskevatko OFAC-pakotteet suomalaista yritystä).

Haun tuloksessa ja PDF-raportissa näkyvät osuman pakotelista ja listalla olevat tiedot. Tallenna raportti, sillä samoja tietoja tarvitaan ilmoituksessa. Osuman läpikäynti vaihe vaiheelta: Miten tulkita osuma. Yrityksen nimien ja omistajien tarkistamisesta kerrotaan artikkelissa Pakotelistalla olevat yritykset Suomessa.

Mitä varojen jäädyttäminen tarkoittaa?

Varojen jäädyttäminen on pakote, joka estää pakotelistatun varojen siirtämisen, muuntamisen, käytön ja luovuttamisen. Venäjä-pakotteiden asetuksen 269/2014 mukaan jäädytetään kaikki listatulle kuuluvat ja hänen omistuksessaan, hallussaan tai määräysvallassaan olevat varat, eikä hänelle saa asettaa varoja saataville suoraan eikä välillisesti.

Varoja ovat esimerkiksi tilivarat, saatavat, maksuvälineet ja arvopaperit. Lisäksi jäädytetään taloudelliset resurssit eli kaikki omaisuus, jolla voi hankkia varoja, tavaroita tai palveluja. Jokaisella pakotejärjestelmällä on oma asetuksensa, ja artikkelin artiklaviittaukset ovat Venäjä-pakotteiden asetuksesta 269/2014 (Venäjän pakotelista).

Jäädyttämisvelvollisuus koskee kaikkia taloudellisia toimijoita, ei vain pankkeja. Ulkoministeriön mukaan esimerkiksi yrityksen on pysäytettävä pakotelistatulle suoraan tai välillisesti menevä maksu.

Keskusrikospoliisin kansalliset jäädyttämispäätökset ovat eri asia. Ne perustuvat lakiin varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013), ja niidenkin kohteelle on kielletty luovuttamasta varoja (7 §). Päätökset panee täytäntöön ulosottomies (14 §). Haku ei kata Keskusrikospoliisin luetteloa (mitä haku ei kata).

Miten maksu pysäytetään ja ilmoitetaan Ulosottolaitokselle?

Jätä maksu tekemättä tai pysäytä se, jos se on jo lähdössä, ja ilmoita asiasta Ulosottolaitokselle. Ulosottolaitoksella ei ole pakoteilmoituksille omaa lomaketta, joten ilmoitus lähetetään sen tavallisia asiointikanavia pitkin. Ulosottolaitos pyytää lähettämään sähköpostin ensisijaisesti suojattuna turvaviestinä.

  1. Pysäytä maksu. Älä maksa listatulle äläkä kenellekään hänen puolestaan, vaikka lasku olisi aiheellinen ja eräpäivä lähellä.
  2. Pysäytä toimitukset. Listatulle ei saa toimittaa tavaraa eikä tarjota palveluja, joten keskeytä myös kesken olevat tilaukset.
  3. Ilmoita Ulosottolaitokselle. Kerro, mikä maksu tai liiketoimi pysäytettiin, milloin ja kenelle se oli menossa. Yhteystiedot ja turvaviestin ohje ovat Ulosottolaitoksen yhteystietosivulla.
  4. Kirjaa omat toimesi. Säilytä haun raportti ja merkitse, mitä tarkistit, mitä pysäytit ja milloin ilmoitit.

Ilmoita viipymättä. Asetuksen 269/2014 8 artiklan mukaan sen täytäntöönpanoa edistävät tiedot on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle välittömästi ja tiedot jäädytetyistä varoista viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun ne on saatu. Jos et ole varma, mitä tietoja ja mille viranomaiselle sinun on lisäksi raportoitava, kysy ulkoministeriöltä. Sen asiointipalvelussa voi myös raportoida pakotteiden toimeenpanosta.

Rahanpesulain ilmoitusvelvollisilla, kuten tilitoimistoilla, on lisäksi oma velvollisuutensa. Niiden on salassapitosäännösten estämättä, viipymättä ja oma-aloitteisesti toimitettava ulosottomiehelle hallussaan olevat tiedot listatun omaisuudesta, saatavista ja oikeustoimista (pakotelaki 659/1967, 2 b §; rahanpesulaki ja tilitoimisto).

Mitä ilmoitukseen kannattaa kirjoittaa?

Kerro ainakin, mikä maksu tai liiketoimi on kyseessä, kuinka suuri se on, milloin pysäytit sen ja kuka pakotelistalla oleva osapuoli on. Tarkin julkinen malli on Finanssivalvonnan suositus pankeille ja muille valvomilleen toimijoille tilanteisiin, joissa on epäselvää, pitääkö varat jäädyttää.

Finanssivalvonta suosittaa (määräykset ja ohjeet 4/2023, kohta 13), että ilmoituksessa on:

  • varojen määrä euroina ja tarvittaessa myös alkuperäisessä valuutassa
  • päivä, jolloin maksu tai liiketoimi pysäytettiin
  • maksun, liiketoimen tai tapauksen kuvaus
  • tiedot pakotteiden kohteesta, johon maksu tai liiketoimi liittyy
  • maksajan ja saajan nimet ja muut tiedossa olevat tiedot
  • maksunvälittäjät, kuten lähettävä pankki, välittäjäpankit ja saajan pankki
  • kopio maksusanomasta tai muusta liiketoimesta
  • omat selvitykset ja toimet asian ratkaisemiseksi
  • perusteltu kannanotto siihen, miksi asia lähetetään Ulosottolaitokselle.

Finanssivalvonta suosittaa myös selvittämään tapauksen ensin itse huolellisesti ennen kuin tiedustelu lähetetään Ulosottolaitokselle.

Mitä Ulosottolaitos tekee ilmoituksen jälkeen?

Ulosottolaitos arvioi, soveltuvatko pakotteet asiaan, ja tekee tarvittaessa virallisen jäädytyspäätöksen. Pakotelain 2 b §:n mukaan jäädyttämisen panee täytäntöön ulosottomies ulkoministeriön hakemuksesta ja noudattaa ulosottokaaren turvaamistoimia koskevia säännöksiä (8 luku). Ulosottolaitoksessa tehtävä kuuluu valtakunnalliselle erityistäytäntöönpanon yksikölle.

Ulosottolaitos selvittää asioita ulosottokaaren mukaisilla laajoilla tiedonsaantioikeuksillaan. Ulkoministeriön mukaan se on jäädyttänyt kiinteistöjä, yritysten osakkeita, asunto-osakkeita, kulkuvälineitä, tilivaroja ja saatavia, ja jäädytykset koskevat myös pieniä maksuja.

Jäädytetyt varat eivät vapaudu itsestään. Finanssivalvonnan mukaan takavarikoiduista varoista ei saa maksaa mitään ennen kuin Ulosottolaitos on muuttanut tai perunut maksukiellon, vaikka ulkoministeriö olisi myöntänyt listatulle poikkeusluvan. Takavarikosta ja maksukiellosta päättää vain Ulosottolaitos.

Milloin asia kuuluu ulkoministeriölle?

Ulkoministeriö on Suomessa pääsääntöisesti pakotteiden kansallinen toimivaltainen viranomainen. Se neuvoo, tulkitsee pakotesäädöksiä ja myöntää poikkeusluvat. Kysy siltä, jos et tiedä, koskeeko pakote tilannettasi, tai jos maksu voisi kuulua pakoteasetuksen poikkeuksen piiriin. Asiointi tapahtuu ulkoministeriön pakotteiden asiointipalvelussa.

Poikkeuslupa on ulkoministeriön lupa poiketa pakoteasetuksen kiellosta tilanteessa, jonka asetus erikseen sallii. Asetuksessa 269/2014 tällaisia ovat esimerkiksi listatun perustarpeet, kuten ruoka, vuokra ja lääkkeet (4 artikla), sekä listatun suorittamat maksut sopimuksista, jotka on tehty ennen listalle merkitsemistä (6 artikla). Ilman lupaa kielto on voimassa.

Hakemus jätetään ulkoministeriön pakotteiden asiointipalvelussa, joka edellyttää vahvaa tunnistautumista (poikkeusluvan hakeminen). Ulkoministeriön mukaan käsittely kestää keskimäärin 2–3 kuukautta. Hakemukseen liitetään asiakirjat, kuten kauppasopimus, tilausvahvistus, lasku tai maksajapankin tiedot, jotka osoittavat poikkeuksen edellytysten täyttyvän. Samassa palvelussa voi kysyä pakotteista ja ilmoittaa pakotteiden kiertämisestä.

Mitä pakotelistatulle ei saa tehdä?

Pakotelistatulle ei saa maksaa, toimittaa tavaraa eikä tarjota palveluja, ei suoraan eikä välillisesti toisen yrityksen tai henkilön kautta. Hänen varojaan ei saa siirtää, muuntaa eikä käyttää. Ulkoministeriön pakotetiimin vetäjän mukaan toiminta, joka jollain tavalla hyödyttää listattua, on todennäköisesti kiellettyä.

  • Ei kiertoteitä. Maksua tai toimitusta ei saa ohjata toisen yrityksen, toisen tilin tai kolmannen maan kautta. Asetus 269/2014 kieltää tietoisen osallistumisen toimiin, joilla kieltoja kierretään (9 artikla). Lue, mistä kiertämisen tunnistaa.
  • Katso myös omistajat. Jäädyttäminen koskee myös listatun omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevia varoja. Nimihaku ei tunnista yritystä, jota listattu omistaa, jos yritys ei itse ole listalla. Kirjoita siksi myös omistajien ja johdon nimet hakuun (tosiasiallinen edunsaaja ja pakotteet).
  • Muista sektoripakotteet. Venäjä-pakotteiden asetus 833/2014 kieltää tiettyjen tavaroiden viennin Venäjälle ja tiettyjen palvelujen tarjoamisen Venäjälle sijoittautuneille yrityksille, myös niille, jotka eivät ole pakotelistalla (mitä Venäjä-pakotteet kieltävät).

Tarkista nimi EU:n, YK:n, OFAC:n ja Iso-Britannian pakotelistoilta: haku on maksuton, eikä se vaadi rekisteröitymistä.

Usein kysyttyä

Olenko vastuussa, jos pysäytin maksun turhaan?

Asetuksen 269/2014 10 artiklan mukaan vilpittömässä mielessä tehdystä jäädyttämisestä tai varojen saataville asettamisen epäämisestä ei seuraa vastuuta, ellei sen osoiteta johtuneen huolimattomuudesta. Osuman huolellinen tarkistus ja omat kirjaukset auttavat osoittamaan, miksi toimit niin kuin toimit. Miten tulkita osuma

Voiko pakotelistattu asiakas vaatia korvausta pysäytetystä maksusta?

Asetuksen 269/2014 11 artiklan mukaan listatun esittämiä vaateita, jotka liittyvät pakotteiden vuoksi estyneeseen sopimukseen tai liiketoimeen, ei oteta huomioon. Kielto koskee myös korvaus- ja vakuusvaatimuksia, ja todistustaakka on vaateen esittäjällä.

Voinko palauttaa listatulta tulleen maksun?

Asetuksen 269/2014 2 artiklan mukaan listatun varat on jäädytettävä, eikä hänelle saa asettaa varoja saataville suoraan eikä välillisesti. Ilmoita maksusta Ulosottolaitokselle ennen kuin teet varoilla mitään, ja kysy tulkinnasta tarvittaessa ulkoministeriöltä. Ulosottolaitoksen yhteystiedot

Kuka maksaa jäädyttämisestä aiheutuvat kulut?

Pakotelain (659/1967) 2 b §:n mukaan jäädyttämisen täytäntöönpanosta sekä jäädytettyjen varojen säilyttämisestä ja hoidosta aiheutuvista kuluista vastaa päätöksen kohde eli pakotelistattu. Pakotelaki 659/1967 (Finlex)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lähteet