Pakoteriskiarvio pienelle yritykselle: näin teet sen

Pakoteriskiarvio on yrityksen oma kirjallinen arvio siitä, missä kohdin asiakkaat, kumppanit, kauppamaat, tuotteet ja maksut voivat johtaa pakotteiden rikkomiseen ja miten nämä riskit hallitaan. Suomen pakoteviranomaiset kehottavat harkitsemaan sitä, jos yrityksellä on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa Euroopan talousalueen ulkopuolella. Pienessä yrityksessä arvion voi tehdä itse: käy läpi riskitekijät, päätä, keitä tarkistat ja kuinka usein, ja kirjaa tarkistukset.

Julkaistu 12.10.2026 · Tarkistettu 12.10.2026

Mikä pakoteriskiarvio on?

Pakoteriskiarvio on yrityksen oma kirjallinen arvio, joka kertoo, mistä yrityksen pakoteriskit syntyvät, kuinka todennäköisiä ne ovat ja miten yritys hallitsee ne. Pakoteviranomaisten yhteiskirjeen mukaan sen tarkoitus on tunnistaa ja ymmärtää yrityksen toimintaan liittyvät pakoteriskit, jotta yritys voi luoda keinot niiden hallitsemiseksi.

Pakoteriskiarviolle ei ole säädetty muotoa. Euroopan komission EU Sanctions Helpdeskin mukaan EU-oikeus ei määrittele, mitä yrityksen pakotteiden noudattamisohjelmaan pitää kuulua, eikä yksi malli sovi kaikille. Arvio riippuu yrityksen koosta, toiminnasta sekä tuotteista ja palveluista.

Pakoteriskiarvio ei muuta sitä, että pakotteita on noudatettava kaikilta osin. Finanssivalvonnan ohjeen mukaan pakoteriskiarvion perusteella voi päättää, mihin resurssit kohdistetaan, mutta ei sitä, noudatetaanko pakotteita. Pakotelistatulle ei saa asettaa varoja saataville, vaikka riski olisi arvioitu pieneksi.

Kenen pitää tehdä pakoteriskiarvio?

Useimmille yrityksille pakoteriskiarvio on suositus. Suomen pakoteviranomaiset kehottivat 13.6.2025 harkitsemaan sitä, jos yrityksellä on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa Euroopan talousalueen ulkopuolella. Pakollinen se on Finanssivalvonnan valvomille toimijoille ja yrityksille, jotka myyvät tiettyjä Venäjä-pakotteissa lueteltuja tuotteita muualle kuin EU:hun tai sen kumppanimaihin.

Yritys	Onko pakoteriskiarvio pakollinen?	Peruste
Finanssivalvonnan valvoma toimija, kuten pankki, maksulaitos tai vakuutusyhtiö	Kyllä. Ajantasaisuus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.	Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 4/2023, luku 5, kohta 6
Yritys, joka myy tai vie yhteisiä ensisijaisia tuotteita (liite XL) tai liitteen XLVIII tavaroita muualle kuin EU:hun tai kumppanimaihin	Kyllä, Venäjälle päätymisen riskeistä. Arvio dokumentoidaan ja pidetään ajan tasalla.	Asetus 833/2014, 12 gb artikla
Yritys, jolla on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa Euroopan talousalueen ulkopuolella	Ei, mutta viranomaiset kehottavat harkitsemaan sitä.	Pakoteviranomaisten yhteiskirje 13.6.2025
Muut yritykset	Ei. Pakotteita on silti noudatettava.	EU:n pakoteasetukset ovat Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta.

Kumppanimaita ovat asetuksen liitteen VIII mukaan esimerkiksi Norja, Sveitsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Yhteiskirjeen mukaan kumppanit voivat myös itse edellyttää pakoteriskiarviota, ja pakoteasioiden puutteellinen selvittäminen voi vaikeuttaa pankkisuhdetta. Venäjä-pakotteiden tuotekiellot on koottu artikkeliin Venäjän pakotelista.

Rahanpesulain ilmoitusvelvollisilla, kuten tilitoimistoilla, on lisäksi oltava menettelyt pakotesääntelyn noudattamiseen (rahanpesulaki ja tilitoimisto). Yleiskuva siitä, kenellä on mitäkin velvoitteita: Kenen pitää tarkistaa pakotelistat.

Mitä pakoteriskiarvioon kirjataan?

Pakoteriskiarvioon kirjataan, kenen kanssa yritys asioi, missä maissa, mitä se myy tai ostaa ja miten raha liikkuu. Jokaisesta arvioidaan, kuinka todennäköisesti se voi johtaa pakotteiden rikkomiseen tai kiertämiseen ja mitä siitä seuraisi, ja kirjataan, miten yritys hallitsee riskin.

Alla oleva runko ei ole viranomaisen malli. Se kokoaa tekijät, jotka mainitaan pakoteviranomaisten yhteiskirjeessä, Finanssivalvonnan ohjeessa 4/2023 (luku 5, kohta 10), ulkoministeriön ohjeessa pakotteiden kiertämisen havaitsemiseen ja EU Sanctions Helpdeskin ohjeissa.

Riskitekijä	Mitä selvität	Lähde
Asiakkaat ja kumppanit	Onko asiakas, toimittaja, edustaja, jakelija tai jonkin niistä omistaja pakotelistalla? Onko omistusrakenne monimutkainen? Kulkeeko toimituksia vakioasiakkaiden kautta eteenpäin?	Yhteiskirje, Finanssivalvonta, ulkoministeriö
Maat	Myytkö, ostatko tai toimitatko Euroopan talousalueen ulkopuolelle? Kulkeeko tavara kolmansien maiden kautta? Onko yrityksellä tytäryhtiöitä tai edustajia ulkomailla?	Yhteiskirje, Finanssivalvonta
Tuotteet ja palvelut	Onko tuote korkean prioriteetin tuote, taloudellisesti kriittinen tuote tai kaksikäyttötuote? Voiko palvelua käyttää pakotteiden kiertämiseen? Kuka on loppukäyttäjä ja mihin tuotetta käytetään?	Yhteiskirje, Finanssivalvonta, ulkoministeriö, EU Sanctions Helpdesk
Maksuliikenne	Kuka maksaa ja mistä pankista? Vastaako maksun reitti kaupan maita? Käytetäänkö käteistä, kryptovaluuttaa tai välikäsiä?	Yhteiskirje, ulkoministeriö, EU Sanctions Helpdesk

Finanssivalvonta suosittaa valvomilleen toimijoille, että arviosta käyvät ilmi myös terrorismin rahoittamiseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen liittyvät pakoteriskit. Muille yrityksille Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet ovat vain vertailukohta, eivätkä ne koske tavallista yritystä.

Varoitusmerkit, joista kiertämisen voi tunnistaa omassa kaupassa, on koottu artikkeliin Pakotteiden kiertäminen. Omistajien selvittämisestä kerrotaan artikkelissa Tosiasiallinen edunsaaja ja pakotteet.

Miten pakoteriskiarvio tehdään pienessä yrityksessä?

Pienessä yrityksessä pakoteriskiarvion voi tehdä itse ilman kalliita työkaluja. EU Sanctions Helpdeskin ohjeen mukaan ensin tunnistetaan riskit, sitten arvioidaan niiden todennäköisyys ja vaikutus, valitaan keinot riskien hallintaan ja sovitaan päivä, jolloin arvio tarkistetaan uudelleen.

Listaa, kenen kanssa asioit. Asiakkaat, toimittajat, edustajat, jakelijat, välittäjät ja kuljetusyritykset sekä maat, joihin myyt tai joista ostat.
Käy läpi riskitekijät. Vastaa yllä olevan taulukon kysymyksiin ja merkitse, mitkä niistä koskevat yritystäsi.
Arvioi todennäköisyys ja vaikutus. Helpdesk neuvoo kysymään, onko riski vain teoreettinen vai onko se toteutunut omassa yrityksessä tai alalla, ja mitä toteutuminen maksaisi: menetettyä kauppaa, mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia. Aloita suurimmista riskeistä.
Päätä hallintakeinot. Kirjaa, keitä tarkistat pakotelistoilta ja milloin, milloin selvität omistajat ja loppukäyttäjän, missä sopimuksissa käytät No re-export to Russia -lauseketta ja kuka päättää epäselvistä tapauksista.
Merkitse päivämäärä ja vastuuhenkilö. Kirjaa, milloin arvio tehtiin, kuka siitä vastaa ja milloin se tarkistetaan seuraavan kerran.

Oikeasuhtaisuutta havainnollistaa Finanssivalvonnan ohjeen esimerkki. Siinä valvottava arvioi Venäjä-pakotteet toimintaansa riskiä nostaviksi ja selvitti tehostetusti Venäjälle ja Venäjältä kulkevia maksuja. Nicaraguan pakotteiden osalta taas riitti, että Nicaraguan pakoteluettelo oli mukana seulonnassa.

Keitä pitää tarkistaa ja kuinka usein?

Tavallista yritystä ei yleensä velvoiteta tarkistamaan kumppaneitaan tietyin väliajoin, joten tiheys päätetään pakoteriskiarviossa. Pakoteviranomaiset kehottavat ottamaan selvää uusista liiketoimintakumppaneista, mutta varmistamaan myös, ettei pakotteiden alaisia tuotteita päädy Venäjälle vakioasiakkaiden kautta.

Tarkista asiakkaan lisäksi muut kaupan osapuolet. EU Sanctions Helpdesk mainitsee toimittajat, agentit, jakelijat, välittäjät ja maksuissa käytettävät pankit. Koska varojen jäädyttäminen koskee myös listatun omistamia ja hallitsemia varoja, tarkista samalla omistajat ja johto.

Finanssivalvonnan valvomien toimijoiden on tarkistettava asiakas asiakassuhdetta perustettaessa, koko asiakaskanta viipymättä aina, kun pakoteluetteloita päivitetään, ja asiakas uudelleen, kun sen nimi muuttuu. Muille yrityksille tämä on vertailukohta. EU Sanctions Helpdeskin mukaan selvityksen määrä on riskiperusteinen: mitä suurempi riski, sitä enemmän selvitystä.

Nimet voi tarkistaa haulla EU:n, YK:n, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian pakotelistoilta, kerralla enintään 500 nimeä, myös Excel-tiedostosta. Haku tarkistaa nimet sillä hetkellä, kun haet, eikä ilmoita myöhemmistä listamuutoksista. Se ei tunnista omistus- ja määräysvaltasuhteita eikä kata Keskusrikospoliisin kansallisia jäädyttämispäätöksiä (mitä haku ei kata).

Kuinka usein pakoteriskiarvio päivitetään?

Finanssivalvonnan valvomien toimijoiden on tarkistettava pakoteriskiarvionsa ajantasaisuus vähintään kerran vuodessa ja dokumentoitava päivitykset perusteluineen. Muille yrityksille vuosittainen tarkistus on vertailukohta, ja arvio kannattaa päivittää myös silloin, kun liiketoiminta tai pakotteet muuttuvat.

Finanssivalvonnan ohjeessa päivityksen syiksi mainitaan esimerkiksi uusi pakotejärjestelmä, uudet tuotteet tai palvelut, muutokset riskienhallintakeinoissa ja uudet havaitut haavoittuvuudet. Päivityksessä riskiä nostavat tilanteet, joissa pakotteita on rikottu tai yritetty kiertää, sekä läheltä piti -tilanteet. EU Sanctions Helpdesk kehottaa arvioimaan tilanteen uudelleen myös, kun kuljetusreitit, määränpäät tai kaupan osapuolet muuttuvat.

Miten tarkistukset kirjataan?

Kirjaa jokaisesta tarkistuksesta, kenet tarkistit, milloin, mitä pakotelistoja vasten, mitä löytyi ja mitä päätit. Ulkoministeriön ohjeen mukaan pakotetarkastusten lisäksi dokumentoidaan kumppanin kanssa käyty viestintä ja tiedot, joiden perusteella liiketoimintapäätös tehtiin.

Pakotetarkistuksen hausta saa PDF-raportin aina, myös silloin, kun osumia ei ole. Raportissa ovat tarkistuksen ajankohta, kunkin pakotelistan päivitysaika, nimet ilman osumia ja jokaisesta osumasta oma sivu listalla olevine tietoineen. Raporttiin voi lisätä tilaajan nimen. Kun nimet tarkistetaan Excel-tiedostosta, raporttiin tulee myös tiedoston nimi ja tiivistesumma, joten raportin voi myöhemmin yhdistää juuri siihen tiedostoon.

Osumasivulla on valinnat ”Osuma on aiheellinen” ja ”Osuma on väärä positiivinen”. Merkitse niistä toinen ja kirjaa peruste, esimerkiksi eri syntymäaika tai rekisterinumero (miten tulkita osuma). Jos osuma on aiheellinen, katso kun maksu on pysäytettävä.

Pakotetarkistus ei tallenna hakuja, joten lataa raportti heti haun jälkeen ja säilytä se omassa arkistossasi pakoteriskiarvion rinnalla. Raportti kattaa vain nimihaun. Omistajaselvitykset, loppukäyttäjän selvittäminen ja kumppanin kanssa käyty viestintä kirjataan erikseen.

EU Sanctions Helpdeskin mukaan kaikkia päätöksiä ei tarvitse kirjata, mutta korkean riskin päätökset pitää. Yrityksen voi joutua osoittamaan, ei vain selittämään, miksi se piti kauppaa laillisena. Finanssivalvonnan valvomien toimijoiden työohjeissa on oltava ohjeet dokumentoida toimenpiteet niin, että jälkikäteen voidaan osoittaa, mitä tehtiin ja miksi.

Mistä saa apua pakoteriskiarvion tekemiseen?

Apua saa ulkoministeriöltä ja Euroopan komission EU Sanctions Helpdeskistä. Ulkoministeriö neuvoo pakotesäädösten tulkinnassa asiointipalvelussa palvelu.um.fi. Helpdesk on tarkoitettu ensisijaisesti EU:n pk-yrityksille, ja se voi tehdä maksuttoman pakoteselvityksen yksittäisestä liiketoimesta, jos yrityksellä ei ole aikaa tai resursseja tehdä sitä itse.

EU Sanctions Helpdesk vastaa kysymyksiin EU:n pakotteiden soveltamisesta, neuvoo selvitysten tekemisessä ja tekee pyynnöstä selvityksen. Kysymyksen voi lähettää suomeksi, mutta vastaus tulee englanniksi. Pyyntö kuitataan kahdessa työpäivässä. Yksinkertaisiin pyyntöihin Helpdesk pyrkii vastaamaan viidessä työpäivässä ja esimerkiksi Venäjä-pakotteita koskeviin kymmenessä. Helpdeskin mukaan sen neuvot eivät ole EU:n virallista ohjeistusta, eikä se käsittele EU:n ulkopuolisten maiden pakotteita.
Pakotteiden perusteet on verkkokurssi eOppiva-palvelussa suomeksi ja englanniksi. Pakoteviranomaisten mukaan se sisältää ohjeita pakotteiden noudattamiseen ja kiertämisen tunnistamiseen.
Ulkoministeriön ohje Pakotteiden kiertämisen havaitseminen ja kiertämisen estäminen ulkomaankaupassa (13.7.2023, Word) kuvaa, mitä pakoteriskiarviossa otetaan huomioon, mitä tietoja kumppanista kerätään ja mitkä ovat varoitusmerkit. Ohje ei ole velvoittava.

Tarkista nimi EU:n, YK:n, OFAC:n ja Iso-Britannian pakotelistoilta: haku on maksuton, eikä se vaadi rekisteröitymistä.

Usein kysyttyä

Mikä on Finanssivalvonnan pakoteriskiarvio?

Se on Finanssivalvonnan oma arvio rahoitusalan sektoreista, ei yksittäisen yrityksen pakoteriskiarvio. Uusin yhteenveto julkaistiin 12.2.2026, ja siinä kunkin sektorin kokonaisriskitaso muodostuu riskialtistuksesta ja hallintakeinojen puutteista. Finanssivalvonta: Pakoteriskiarvio 2025, yhteenveto

Suojaako kirjattu tarkistus, jos kumppani osoittautuu pakotelistatuksi?

Asetuksen 269/2014 10 artiklan mukaan toimista ei seuraa vastuuta, jos toimija ei tiennyt eikä sillä ollut perusteltua syytä epäillä rikkovansa asetusta. Kirjatut tarkistukset auttavat osoittamaan, mitä tiesit ja milloin. Kun epäily herää, liiketointa ei pidä jatkaa ennen kuin asia on selvitetty. Asetus 269/2014 (EUR-Lex)

Tarvitaanko pakoteriskiarviota, jos myyn vain Suomeen tai muualle EU:hun?

Pakoteviranomaisten kehotus koskee yrityksiä, joilla on paljon tai säännöllistä liiketoimintaa Euroopan talousalueen ulkopuolella, eikä asetuksen 833/2014 12 gb artiklaa sovelleta pelkkään EU:n sisäiseen myyntiin. Viranomaisten mukaan myös Euroopan sisäisessä kaupassa on silti hyvä varmistua tuotteen tai palvelun loppukäyttäjästä.

Kuka yrityksessä vastaa pakoteriskiarviosta?

EU Sanctions Helpdesk suosittaa, että johto nimeää pakotteiden noudattamisesta vastaavat henkilöt, antaa heille riittävät valtuudet ja resurssit ja varmistaa, että he tavoittavat johdon ongelmatilanteessa. Helpdeskin mukaan pienessä organisaatiossa tehtävät voi antaa nykyiselle henkilöstölle, koska erillinen toiminto ei ole aina realistinen. EU Sanctions Helpdesk: Six tips for creating your organisation’s own Sanctions Compliance Programme